Teksti: Pipsa Salminen

HIFK Jalkapalloseuran 5-vuotissuunnitelman tärkein tavoite oli päästä pelaamaan Suomen ylimmälle liigatasolle, veikkausliigaan. Joukkorahoitushanke sai alkunsa, kun tavoiteltiin menestystä ja sitä varten piti saada seuralle rahaa, kertoo René Österman, HIFK Jalkapalloseuran toimitusjohtaja.

Urheilussa yhteisöllisyydellä on suuri arvo. ”Halusimme seuran, jota fanitkin pääsevät omistamaan. Jalkapallo on erittäin sosiaalista toimintaa. Seurallamme oli jo mahtava fanikulttuuri olemassa ja suuri uskottavuus. Seuraava askel oli, että otimme fanit mukaan omistajiksi kun haimme rahoitusta”, kertaa René Österman joukkorahoitushankkeen alkua. ”Jalkapallo on elämysbisnestä”, sanoo Österman.

Suomessa jalkapallon liikevaihto on paljon pienempää kuin esimerkiksi jääkiekossa. HIFK Jalkapalloseuran  budjetti vuodelle 2014 oli 250 000 euroa. Österman toteaa, että Suomessa on haasteellista saada sponsoreilta rahaa jalkapallolle, ja fanituotteidenkin myynti on vielä lapsenkengissä. Joten katseet siirrettiin joukkorahoitukseen.

HIFK:n joukkorahoitushanke käynnistyi joulukuussa 2014 ja kesti kaksi kuukautta. René Österman kertoo: ”Saimme kahdessa kuukaudessa joukkorahoitusta 345 000 euroa. Minimi-odotuksemme oli 250 000 euroa ja maksimi 400 000 euroa, joka on 15 % osakekannastamme. Joukkorahoitukseen osallistuvat saivat ostaa HIFK:n osakkeita 189,70 euron kappalehintaan. Yli puolet osallistujista osti vain yhden osakkeen. Toivomme, että voimme vielä maksaa osinkoa osakkeenomistajille, mutta sitä emme luvanneet kampanjassa.”

HIFK Jalkapalloseura oli ensimmäinen urheiluseura Suomessa, joka nosti rahaa avoimella joukkorahoituksella. Se sai erittäin paljon myönteistä julkisuutta. Myös muu urheiluyhteisö suhtautui kannustavasti hankkeeseen ja sitä pidettiin hyvänä ideana, sanoo Österman. Hän on myös itse sijoittanut seuraansa ja valjastanut myös koko perheensäkin mukaan sijoittamaan.

Konkreettista suunnitelmaa tulevaisuudessa uuden joukkorahoituksen nostamiseksi ei vielä ole, mutta se on mahdollista. Kun olosuhteet, joukkue, organisaatio ja talous ovat kunnossa, niin sitten voi taas miettiä uutta joukkorahoitushanketta seuralle, miettii René Österman.